25.8.2026 | ANTTI LEHMUSKOSKI, SOLNET GROUP
Eihän tässä näin pitänyt käydä. Vielä puoli vuotta sitten hehkutettiin, että Suomessa on yksi Euroopan halvimmista sähkön hinnoista. Suomessa on myös poikkeuksellisen korkea osuus uusiutuvaa sähköä ja ydinvoimaa, jonka luulisi suojaavan meitä kaasun ja öljyn hintapiikeiltä. No, toisin kuitenkin kävi: pörssisähkön hinta on lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta.
Hinnan nousun seurauksena pörssisähköä käyttävien yritysten sähkölaskut ovat kasvaneet merkittävästi. Vuoden 2025 tammi–kesäkuun pörssisähkön keskihinta oli Nord Poolin day-ahead-hintojen mukaan 38,7 euroa megawattitunnilta. Vuonna 2026 samana aikana keskihinta kipusi 71,7 euroon megawattitunnilta. Hinta kasvoi siis noin 85 prosenttia.
Pörssisähköä käyttävälle yritykselle tällainen vaihtelu on riski. Jos energiakustannus liki kaksinkertaistuu puolessa vuodessa, budjetointi ja kannattavuuslaskelmat käyvät epävarmoiksi. Tämä korostuu erityisesti teollisuudessa, logistiikassa ja kylmäketjuissa. Näin voimakas pörssisähkön hinnan nousu vaikuttaa viiveellä myös suojattuihin tai kiinteähintaisiin sähkösopimuksiin.
Miksi pörssisähkö on sitten noussut näin paljon?
Hinnannousun taustalla on useita samaan aikaan vaikuttaneita tekijöitä:
1. Sähkönkulutuksen kasvu:
Energiateollisuus ry:n mukaan Suomen tammi–kesäkuun sähkönkulutus on noussut noin 7 %. Talouden ja BKT:n kannalta voimme todeta, että sähkön kulutuksen kasvu on hyvä asia. Se kertonee siitä, että Suomen taloudella, ja erityisesti teollisuudella, alkaa mennä paremmin. Teollisuuden lisäksi toinen merkittävä tekijä sähkön kulutuksen kasvussa ovat kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilat. Datakeskusten osuus sähkön kulutuksessa ei vielä juurikaan näy. Tämän aika koittaa vasta tulevina vuosina, kun nyt rakenteilla olevat datakeskukset saadaan valmiiksi.
2. Kylmä ja tyyni sää tammi–helmikuussa:
Alkuvuoden pitkä pakkasjakso nosti lämmityssähkön kysyntää poikkeuksellisen paljon. Energiateollisuus ry:n mukaan Suomi teki tammikuussa 2026 kaikkien aikojen sähkön käytön ennätyksen: 9,6 TWh kuukaudessa. Tavallisten kotien lämmityksen lisäksi kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilat käyttivät alkuvuodesta paljon sähköä, ainakin silloin kun pörssisähkön hinta oli matala.
3. Poikkeuksellisen matala tuulivoimatuotanto:
Tammi-, helmi- ja huhtikuussa tuulisähköä tuotettiin tavanomaista vähemmän. Suomen sähkömarkkina on nykyisin vahvasti riippuvainen tuulivoiman saatavuudesta, minkä vuoksi tuulisähkön vähäinen tuotanto oli yksi alkuvuoden pörssisähkön hintaa nostaneista tekijöistä.
4. Pohjoismaiden historiallisen alhaiset vesivarannot:
Vesivoiman heikko saatavuus on vähentänyt markkinoilla olevan joustavan säätövoiman määrää. Vesivarastojen määrä on edelleen keskiarvoa alemmalla tasolla koko Skandinaviassa, vaikka meillä Suomessa on ollut poikkeuksellisen sateinen kesä. Koska Suomen sähkömarkkina on vahvasti sidoksissa Ruotsin ja Norjan vesivoimaan, alhaiset vesivarannot voivat pitää pörssisähkön hinnan tavanomaista korkeammalla myös tulevana talvena.
5. Pohjoismaiden yhteinen markkina ja Euroopan vaikutus:
Suomi on osa Pohjoismaista sähkömarkkinaa, joten hinnan vaihtelut muissa Pohjoismaissa näkyvät myös meillä. Lisäksi Pohjoismaiden sähkömarkkina on yhteydessä muuhun Eurooppaan, jossa maakaasun kohonnut hinta on nostanut myös sähkön hintaa. Vaikutukset ulottuvat meille Suomeen saakka.
6. Geopolitiikka:
Elämme jatkuvaa kriisien aikaa. Kuluvan vuoden aikana erityisesti Yhdysvaltain sota Iranissa on nostanut energian hintoja. Maakaasun hinnan nousulla on suora yhteys sähkön hintaan. Mikäli Hormuzin salmen tilanteeseen ei saada selvyyttä, tulevat maakaasu ja raakaöljy kallistumaan entisestään, mikä taas nostaa sähkön hintaa myös meillä Suomessa.
7. Fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat:
Korkeammat kaasu- ja hiilivoiman kustannukset sekä EU:n päästökauppajärjestelmän hinnat nostavat markkinan rajahintaa kylminä ja tuulettomina jaksoina. Geopolitiikan mullistukset jatkuessaan voivat vaikuttaa siihen, että polttoaineiden hinnat pysyvät korkealla.
Miltä sähkön hinta näyttää pidemmällä aikavälillä?
Sähkön hintaa on mahdotonta ennustaa vuosien tai vuosikymmenten päähän. Suomen sähkönkulutuksen kehityksessä on kuitenkin nähtävissä useita tekijöitä, jotka voivat kasvattaa sähkön kysyntää merkittävästi tulevina vuosina.
Fingridin ennusteen mukaan Suomen sähkönkulutus voi kasvaa nykyisestä noin 86 terawattitunnista 104–159 terawattituntiin vuoteen 2035 mennessä. Kasvun suuruus riippuu erityisesti siitä, kuinka hyvin Suomi onnistuu houkuttelemaan sähköintensiivisiä investointeja. Suurimpia kasvun lähteitä ovat datakeskukset, vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto sekä muu teollisuus. Samalla myös lämmitys ja liikenne sähköistyvät.
Kasvu ei ole vain pitkän aikavälin ennuste. Elokuun 2026 puoliväliin mennessä liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu kokonaislaajuus oli jo lähes 5 GW. Rakenteilla ja toiminnassa olevien sähkökattilahankkeiden yhteenlaskettu teho puolestaan ylitti 3 GW. Jos kaikki jo liittymissopimuksen tehneet kulutushankkeet toteutuvat täysimääräisesti, ne kasvattaisivat Suomen sähkönkulutusta lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta. Suuri osa tästä kapasiteetista ei vielä näy sähkönkulutuksessa, vaan vaikutus kasvaa hankkeiden valmistuessa.
Yritysten kannalta olennaista ei siksi ole yrittää ennustaa, mitä sähkö maksaa tulevana talvena tai ensi vuonna. Mielessä kannattaa pitää pidemmän aikavälin megatrendit. Sähkön kysyntä ja tuotantorakenne ovat joka tapauksessa muuttumassa merkittävästi, ja sähkön hinnan vaihtelu säilyy osana markkinaa. Oman aurinkovoimalan ja sähkövaraston avulla osa yrityksen sähkönhankinnasta voidaan suojata markkinahinnan epävarmuudelta vuosikymmeniksi.
Oma tuotanto vähentää riippuvuutta muuttuvasta sähkön hinnasta
Pörssisähkön hinta on rakenteellisesti altis nopeille muutoksille. Pidempiaikaiset hintamuutokset siirtyvät viiveellä myös kiinteähintaisiin sähkösopimuksiin ja sähkön suojauksen hintoihin. Puolen vuoden tarkastelujaksolla pörssisähkön hinta oli liki kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Näin pitkässä ajanjaksossa ei ole kyse yksittäisestä tapahtumasta, vaan pidemmän ajan trendistä.
Yritys, joka tuottaa osan sähköstään itse, vähentää markkinariskiä huomattavasti. Aurinkovoimala tuottaa sähköä suurimman osan vuodesta juuri päiväaikaan, jolloin yritysten kulutus on tyypillisesti korkeimmillaan. Tämä tarkoittaa ennustettavampaa energiakustannusta, parempaa suojaa hintapiikkejä vastaan ja vakaampaa pohjaa kannattavuuslaskelmille. Sähkövaraston avulla voi lisätä sähkön käytön ajallista optimointia entisestään.
Investointi omaan aurinkovoimalaan ja sähkövarastoon on myös pitkän aikavälin päätös. Aurinkovoimala tuottaa sähköä vuosikymmenten ajan, ja sen tuotantokustannus on tiedossa etukäteen, toisin kuin pörssisähkön hinta. Erityisesti yrityksille, joilla on paljon kattopinta-alaa, energiaintensiivistä toimintaa tai korkea päiväaikainen kulutus, oma tuotanto on käytännöllinen tapa hallita hintariskiä.
Ota yhteyttä: käydään läpi, miten aurinkovoimala ja sähkövarasto voivat vähentää yrityksenne riippuvuutta sähkön hinnan vaihteluista.
KOMMENTIT